Kommentti Finnairin toimitusjohtajan lisäeläkkeeseen

”Käsittämätöntä”, toteaa Suomen lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY ry:n puheenjohtaja Juha Kuurne uutiseen Finnairin toimitusjohtajalle Pekka Vauramolle maksettavasta lisäeläkkeestä. Finnairin hallitus on päättänyt kerryttää Vauramolle lisäeläkettä 20 prosenttia tämän kiinteästä vuosipalkasta eli noin 130 000 euroa vuodessa. Tämä siitäkin huolimatta, että niin valtio kuin Finnair itsekin ovat linjanneet, ettei lisäeläkkeitä käytetä johdon palkitsemisessa.

Toimitusjohtajalle nyt maksettava lisäeläke hiertää jäsenistöämme, sillä vuoden 2010 alusta Finnairin johto päätti yksipuolisesti lopettaa lisäeläkkeen kerryttämisen kaikille vuoden 1993 jälkeen taloon tulleille lentoemännille ja stuerteille. Päätöksen taustalla oli halu säästää henkilöstökuluissa sekä linjaus siitä, ettei valtionyhtiöissä saanut päästä ketään muita aikaisemmin eläkkeelle. Tämä tarkoitti Kuurnen mukaan sitä, että eläkeikä nousi käytännössä monen kohdalla useammalla vuodella.  – Päätös lopettaa lisäeläkkeen kerryttäminen aiheutti sen, että harvalla on enää taloudellisia mahdollisuuksia jäädä eläkkeelle ennen työeläkelain mukaista vanhuuseläkeikää, vaikka alempi, ammatin kuormittavuuteen perustunut eläkeikä olisi henkilöllä säilynytkin. – Kyseessä oli aikoinaan ikävä muutos erittäin kuormittavaa ja täysin epäsäännöllistä vuorotyötä tekevälle matkustamohenkilöstölle.

– Yhden henkilön lisäeläketurvasta koituva, vuosittainen 130.000 euron lisäeläkemaksu on ymmärrettävästi herättänyt katkeruutta. Finnairin matkustamohenkilökunnan työehtoja ja palkkausta on heikennetty säästökierros toisensa jälkeen. Viimeiset suuret säästöt tehtiin vuonna 2014, jolloin Finnair uhkasi siirtää lähes koko kaukoliikenteensä aasialaiselle halpatyövoimalle sekä ulkoistaan suuren osan Euroopan runkoreiteistään, ellei matkustamohenkilökunnan palkkakustannuksia leikattaisi 20 prosentilla.

Kuurne kertoo, että säästösopimuksen mukanaan tuomat heikennykset, uusille työntekijöille sovitut alemmat palkkaluokat sekä merkittävästi alentuneet työtunnit ovat aiheuttaneet sen, että työstä maksettava palkka ei enää riitä kaikkien kohdalla elämiseen ilman yhteiskunnalta saatavia, verovaroin maksettavia tukia. – Jäseniltämme saatujen tietojen mukaan vuosiansiot ovat laskeneet 5 – 17 prosenttia. Finnair on kuitenkin samaan aikaan tehnyt viimeiset kaksi ja puoli vuotta voitollista tulosta ja tahkonnut mm. kolme ennätyskvartaalia. Kuurnen mukaan kyse onkin nyt siitä, miten henkilökuntaa aiotaan nyt palkita hyvästä tuloksesta ja parantuneesta asiakastyytyväisyydestä. – Kannustinpalkkioistakin kun on luovuttu osana säästöjä, eikä uusista palkitsemismalleista ole ollut minkäänlaista puhetta.

– Teimme viime syksynä Finnairin matkustamohenkilökunnan osalta erittäin maltillisen työehtosopimusratkaisun, jonka tavoitteena oli turvata yhtiön taloudellinen nousukiito ja kasvu. Tätä taustaa vasten yhtiön toimitusjohtajalle nyt järjestelty, aikaisempien päätösten vastainen, mittava lisäeläke oli kuin märkä rätti vastoin kasvoja – Finnairissa on toisaalla palkkoja ja työehtoja leikattu huomattavasti, toisaalla rahaa kuitenkin riittää yhden henkilön vuosittain maksettavaan 130.000 euron lisäeläkemaksuun. Matkustamohenkilöstön ärtymystä lisää myös se, että osalla työntekijäryhmillä säästösopimukset olivat määräaikaisia. Matkustamohenkilökunnan osalta säästösopimus vietiin kuitenkin osaksi työehtosopimusta, eikä säästöneuvotteluissa sovittu esimerkiksi osakepalkkiojärjestelmästä, kuten lentäjien kanssa tehtiin.

Mittavien säästöohjelmien läpikäymässä yhtiössä toimitusjohtajalle yllättäen myönnetty lisäeläke on  herättänyt keskustelua eri ammattiryhmissä, Kuurne kertoo.  – Köyhempi voisi luulla, että yli 600.000 euron vuosituloista kertyy jo nykyisellään "ihan kivasti" eläkettä ilman erillistä lisäeläkettäkin. Hieman eri eläkekertymistä puhutaan esimerkiksi nyt taloon tulevien, uusissa palkkaluokissa aloittavien lentoemäntien ja stuerttien kohdalla, Kuurne jatkaa. – Kyllä rehellisesti sanottuna olin raivoissani, kun kuulin eilen toimitusjohtajalle kustannettavasta lisäeläkkeestä. Ahneudella ei tunnu olevan rajoja, eikä tilannetajusta ole taas tietoakaan. Kai siellä joku ajattelee, että sätkättävät asiasta aikansa, mutta lopulta asia unohtuu.

Kuurne kertoo SLSY:n hallituksen käsittelevän tilannetta elokuun kokouksessaan ja katsoo tämän jälkeen miten asiassa edetään. Kuurneen mukaan yhteydenottoja on jo ehtinyt tulla asian tiimoilta myös muiden finnairilaisten ammattijärjestöjen suunnalta. – Vähän on ollut muillakin tarvetta keskustella asiasta.

SLSY:n  viestintä