Epäonnistunut riskienhallinta on ulkoistamisen riski

2.7.2019

Kustannusjahti on samalla riskien hajauttamista, mutta onko oikein että työn ulkoistaminen on valtionyhtiöiden oikeus pelkällä ilmoituksella? Palkkojen polkemista tapahtuu erilaisin keinoin kotimaassa ja myös siirrettäessä toimintoja ulkomaille. Kirjoituksen esimerkkeinä ovat Boeing, Posti ja Finnair. Teksti: Henri Furuholm

Tänä päivänä jokainen yritys, yhteisö ja yksilö pyrkivät keskittämään voimavaransa tietylle kapealle ydinosaamisen alueelle. Tällä pyritään tehostamaan toimintaa ja ennen kaikkea hajauttamaan riskejä. Lyhyellä aikavälillä saavutettavat säästöt ovat usein huomattavia ja toimintaan kohdistuvat riskit pienenevät - ainakin paperilla. Pitkän tähtäimen vaikutukset ovatkin sitten asia erikseen ja niiden arviointi perustuu todennäköisyyksiin ja pahimmillaan puhtaaseen onneen.

Boeingin ulkoistus johti kohtalokkaaseen epäonnistumiseen

Tällä hetkellä julkisuudessa on yksi erittäin huolestuttava esimerkki siitä mihin laajamittainen ulkoistaminen ja oman ydinosaamisen vähittäinen hivuttaminen alihankintaan voi pahimmillaan johtaa. Lentokonevalmistaja Boeingin 737 MAX -konetyypin ohjelmistoviat johtivat kuolonuhreja vaatineisiin lento-onnettomuuksiin ja puhuvat karua kieltä alihankinnasta turvallisuuskriittisellä alalla. Oheinen The Sydney Morning Herald-lehden artikkeli käsittelee aihetta asiantuntevasti ja kattavasti.

Lue artikkeli täältä.

Boeing on systemaattisesti hakenut jatkuvia kustannussäästöjä henkilöstökuluissaan siirtämällä IT-toimintojaan kuten ohjelmistokoodausta ja testausta alihankintaan. Kustannustasossa ei ole saatu riittävää hyötyä ja sen johdosta on ryhdytty vaatimaan vielä edullisempia alihankintatyön kustannuksia. Tämä on johtanut ammattitaidoltaan ja asiantuntemukseltaan riittämättömän henkilöstön käyttöön. Huolimatta vuosia jatkuneesta ”halpuuttamisesta” on uusi konetyyppi 737 MAX tullut valmistajalleen kuitenkin todella kalliiksi. Puhumattakaan traagisista ihmishenkien menetyksistä. Toimenpiteet on tehty vain ja ainoastaan jatkuvan voiton maksimoinnin vuoksi.

Valtio-omisteiset yritykset Posti ja Finnair palkkoja polkemassa

Ulkoistamisen ilosanoma on saavuttanut myös meidät. Valtion omistama Posti ulkoisti juuri merkittävän osan työntekijöistään taloudellisista syistä. Nyt seuraan on liittynyt niin ikään valtio-omisteinen Finnair. Muutama vuosi sitten matkustamopalvelua ulkoistettiin OSM Aviationille Singaporen ja Hong Kongin reiteillä. Juhannuksen jälkeen ilmoitettiin Delhin reitin ulkoistamisesta samaiselle alihankkijalle. Yhteistyön laajentamisesta norjalaisen kumppanin kanssa perusteltiin erinomaisesta asiakastyytyväisyydestä Hong Kongin ja Singaporen reiteillä. Kommentoimatta jäi ne juurisyyt miksi suomalaisen matkustamohenkilöstön ei enää katsota olevan kykenevä kansainvälisesti tasokkaaseen palveluun ko. reiteillä.

Katso täältä Finnairin ilmoitus reitin ulkoistuksesta.

Todellisuus lienee Finnairin tapauksessa sama kuin Postin. Pyrkimyksenä on henkilöstökustannusten merkittävä leikkaaminen ja henkilöstöön liittyvien riskien hajauttaminen. Tämän toiminnan voi tiivistää yhteen sanaan - työehtoshoppailu. Finnairin tapauksessa tämä on melko läpinäkyvää, koska alle puoli vuotta sitten alalle solmittiin uusi 3-vuotinen työehtosopimus. Ilmeisesti puheista huolimatta uusi sopimus ei ollut johdon mieleen ja ulkoistettujen reittien määrää päätettiin kasvattaa.

Suunnanmuutoksesta kielii myös johtoryhmässä tapahtuneet useat henkilövaihdokset. Usean valtavan kasvun vuoden jälkeen on syksy koittanut ja turhia versoja ryhdytään karsimaan. Tämä tarkoittanee myös lisää merkittäviä muutoksia organisaatioon lähitulevaisuudessa. Reittien ulkoistuksen pidempiaikaisia vaikutuksia kustannuksiin voidaan vain arvailla. Finnairin mukaan kustannukset jatkavat laskuaan ja ulkoistetut riskit tuovat vakautta liiketoimintaan.

Suomalaisuus on brändi, joka ei välttämättä tarvitse suomalaisia

Vaikutukset yrityksen imagoon sekä lentotoiminnan turvallisuuteen voivat sen sijaan olla arvaamattomia. Finnairin mainoslause ”Unique Nordic Experience” kokee varmasti uudistuksen tai delete-napin. On suhteellisen absurdia ratsastaa pohjoismaisuudella, poroilla ja sinivalkoisilla siivillä, kun matkustamossa ei ole ainuttakaan suomen- tai muun pohjoismaisen kielen taitoista. Ehkä on siis myönnettävä, että uuteen kansainväliseen ympäristöön oma äidinkielemme ei enää kuulu, saatikka seitsemää kieltä hallitseva Suomeen syntynyt ammattilainen. Valitulla ulkoistamisen tiellä on sudenkuoppia, joiden syvyyttä voimme vain arvailla. Suomalaisia työntekijöitä huolettaa työpaikkojen ja myös sinivalkoisten siipien tulevaisuus.

Työtä ja jopa kokonaisia yrityksiä siirtyy kiihtyvällä tahdilla maamme rajojen ulkopuolelle. Samaan aikaan valtio kamppailee kestävyysvajeen kanssa väestön ikääntyessä ja veronmaksajien vähentyessä. On siis käsittämätöntä, että tämän uuden ilmiön eturintamassa ratsastaa kaksi valtion suurelta osin omistamaa yhtiötä. Postin että Finnairin ulkoistamisiin ei ole ottanut kantaa kunta- ja omistajaohjausministeri, työministeri eikä pääministeri. Onko niin että yritysten tehokkaat vaikuttajaviestijät ovat onnistuneet muuttamaan veden viiniksi?

Olisi äärimmäisen tärkeää tässä huumassa nähdä metsä puilta ja pitää huolta tulevaisuudesta ja työstä. Työn tekevät työntekijät. Hyvinvoiva työntekijä tekee työnsä taitavasti ja tehokkaasti. Tehokkuus ei ilmene sekunneissa, vaan kantaa hedelmää pitkällä aikavälillä. Voidaan siis puhua kestävästä kasvusta ja kehityksestä. Alansa motivoitunut ammattilainen suhtautuu omaan työhönsä ja työympäristöönsä kriittisesti ja kehittää sitä edelleen. Nämä tekijät ovat yrityksille uskomaton voimavara - tämä on ominaisuus jota ei loppuun asti kilpailutettu ja ulkoistettu keikkatyöntekijä omaa. Toivottavasti jatkossa työelämän ainut tunnuslause ei ole ”Mä oon vaan töissä täällä”.